Read in English
Punanenäisiä henkilöitä kurkkii puiden takaa. Yksi kiipeää puuhun ja toinen ihastelee syysauringon lämpöä poskillaan. Mistä on kyse? Sairaalaklovnien taidelaboratorio Espoon Nuuksiossa on alkanut. Laboratoriossa kehitetään vuorovaikutteiseen klovneriaan perustuvia työmuotoja autismikirjon lasten kohtaamiseen.
Nuuksion viikolla eurooppalaiset sairaalaklovnit kokoontuivat ensimmäistä kertaa varsinaisen työpajatyöskentelyn äärelle. Asian ytimeen päästäkseen klovnit saivat vieraikseen asiantuntijoita Autismiliitosta.
Sivistäviä ja kiinnostavia luentoja!
Pia-Maria Topi painotti luennossaan, että yhteiskuntamme tarvitsee autisteja! Miksi? Nähdäksemme toisin eli saadaksemme erilaisia näkökulmia ja tapoja hahmottaa maailmaa.
Saimme myös tietää, että tähän mennessä ASD on diagnosoitu useammin pojille, sillä diagnoosi kehitettiin alun perin havaitsemaan autistisia piirteitä nimenomaan miespuolisilla henkilöillä. Diagnoosimenetelmien kehittyessä tulemme tulevaisuudessa näkemään, että myös yhä useammat tytöt ja naiset saavat diagnoosin.
Saimme Pialta paljon ajattelemisen aihetta: Työmme tavoitteena – Eu-hankkeessa ja muutenkaan – ei pitäisi olla se, että autismin kirjon ihmiset toimivat paremmin yhteiskunnassa tai että he sopeutuisivat helpommin yhteiskunnan toimintatapoihin, vaan se, että he olisivat onnellisia. Tässä olemme yhteiskuntana selkeästi epäonnistuneet. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten hyvinvointi on tilastollisesti huomattavasti korkeammalla tasolla kuin autismin kirjolla elävien.
Pian neuvo autismin kirjon ihmisten kohtaamiseen oli: ”Olkaa rakastavia, hyväksyviä, arvostakaa heidän tapaansa ajatella. Olkaa avoimia, uteliaita ja seikkailunhaluisia. Jos olette avoimia ja pysähdytte kuuntelemaan, löydätte varmasti tavan kommunikoida ja päästä yhteyteen.”
Ja lopuksi: ”Jokainen autistinen lapsi ja henkilö on ainutlaatuinen, kuten me kaikki. Selvitä, mikä saa kohtaamasi lapsen tuntemaan itsensä onnelliseksi, mistä juuri hän on kiinnostunut…”
Kokemusasiantuntijat Christa Orwell ja Orjo Pättiniemi kertoivat omassa puheenvuorossaan, että autismin kirjolla elämiseen liittyy usein valtavaa psyykkistä kuormitusta ja myös siitä johtuvia psyykkisiä häiriöitä, sillä autismin kirjon ihmiset joutuvat jatkuvasti arjessaan tekemisiin voimakkaan (sosiaalisen ja psyykkisen) stressin kanssa. Siksi musiikki ja muu taide voi olla heille hyvin tärkeää, sillä ne voivat toimia tehokkaina rentoutumiskeinoina.
Asiantuntijat painottivat, että autismin kirjon ihmiset nauttivat taiteesta yhtä paljon kuin muutkin – tietysti!! Joskus he saattavat kuitenkin keskittyä erilaisiin seikkoihin ja nauttia taiteesta eri tavoin kuin muu yleisö. Kuten esimerkiksi teatterissa kiinnostua eniten puvuista ja rooliasuihin käytettyjen kankaiden ja materiaalien tekstuurista ennemmin kuin muista teatterin osa-alueista.
Kokemusasiantuntijoiden ohje:
”Tärkein asia vuorovaikutuksessa autismin kirjon lasten kanssa: Hengitä ja eläydy hetkeen.”
Varsinkin lapsille on tärkeää antaa turvallisuuden ja ennustettavuuden tunne ennen luovaan toimintaan ryhtymistä: ”Luovuus laatikossa! Luo turvalliset puitteet hankkimalla tietoa siitä, mistä he pitävät, mistä he eivät pidä jne. ihmisiltä, jotka tuntevat lapset hyvin, kuten vanhemmilta tai pedagogeilta.”
Kiinnostavan luentonsa jälkeen erityisen hienoa oli, että kokemusasiantuntijat osallistuivat itse myös varsinaiseen työskentelyymme ja kommentoivat ja analysoivat harjoitteita. Klovnien työskentely eteni siis konkretiaan!
Sukellus aistien maailmaan!
Viikko sisälsi erityisesti tärkeää perustietoa autismin kirjosta, ryhmäytymistä uusien kollegojen kanssa, kansainvälistä vaihtoa tähän mennessä kertyneistä kokemuksista sekä tutustumista aisteihin. Aisteihin virittyminen olikin mahtavaa juuri syksyisen metsän ympäröimänä! Yhden aamupäivän ajan klovnit viettivät luontopolulla tunnustellen, millaiselta metsä tuntuu, jos näköaisti suljetaan hetkeksi pois? Tästä jatkuivat sisätiloissa harjoitteet, joilla pyrittiin samaistumaan aistien yli- ja aliherkkyyksiin esimerkiksi kuuloaistin avulla.
Tulevasta
Hanke jatkuu nyt käytännön työnä jokaisessa maassa hieman omanlaisena kokonaisuutenaan: Esimerkiksi Kroatiassa klovnit ovat aloittamassa yhteistyötä paikallisen erityiskoulun autismiluokan kanssa ja Suomessa klovnit osallistuvat lasten tutkimusjaksolle Helsingin Uudessa lastensairaalassa ja TAYS:n neurologisella osastolla.
“ Ensimmäinen taidelaboratorio toi ainutlaatuisen ja kauniin moninaisen ryhmämme yhteen. Uskon ja toivon että yhteisen viikkomme käsin kosketeltavan lämmin tunnelma, herkkä kuuntelu ja uteliaisuus leikkiin huokuu ryhmästä myös ympäri Eurooppaa, kun klovnit lähtevät käytännössä kohtaamaan autismin kirjon lapsia ja nuoria. Tätä yhteistä matkaa, prosessia on hienoa jatkaa eteenpäin, kun eväinä meillä on luottamusta, turvaa, innostusta ja inspiraatiota toisistamme.” Kaisa Koulu, Eu-projektin Suomen taiteellinen johtaja.
Viimeisimmät kommentit